Kontrollimekanismien

Kontrollimekanismien käsite kattaa järjestelmän osat ja käytännöt, joiden tehtävänä on säädellä, valvoa ja tarvittaessa korjata toimintaa siten, että saavutetaan asetetut tavoitteet sekä minimoidaan virheet ja riskit. Ne voivat olla sekä teknisiä että organisatorisia, ja ne perustuvat kerättyyn dataan sekä päätöksentekoprosesseihin.

Tyypillisesti kontrollimekanismit jakautuvat kolmeen pääkategoriaan: palautesilmukkapohjaiset kontrollit, ennakkosäätöön perustuvat kontrollit sekä näiden yhdistelmät. Palautesilmukat reagoivat toteutuneisiin poikkeamiin ja pyrkivät tasaamaan tilaa, kun taas ennakkosäätö tähtää ennaltaehkäisyyn ennusteiden ja aikaisemman tiedon avulla.

Organisatorisissa ympäristöissä kontrollit voidaan jakaa muodollisiin ja epämuodollisiin sekä teknisiin. Formaalit kontrollit sisältävät politiikat, menettelyt, budjetoinnin, sisäisen valvonnan sekä auditoinnin; epämuodolliset koostuvat kulttuurista, normeista ja johtamiskäytännöistä. Tekniset kontrollit voivat olla automaattisia järjestelmiä, kuten pääsynhallinta, monitorointi- ja varoitusjärjestelmät sekä toimintaprosesseja valvovat ohjelmistot.

Kontrollimekanismien tarkoitus on parantaa suorituskykyä, turvallisuutta, laatua ja sääntöjen noudattamista sekä hallita riskejä. Sopiva tasapaino on tärkeä: liiallinen kontrolli voi heikentää nopeutta ja innovointia, kun taas liian vähäinen kontrolli lisää virheiden ja väärinkäytösten riskiä. Esimerkkejä sovelluksista ovat tuotantoprosessien laadunvalvonta, talous- ja toiminnan budjetointi sekä tietoturva- ja säädösten noudattamisen seuranta.