Kontesteerattavuus

Kontesteerattavuus on talousteoreettinen käsite, joka kuvaa markkinoiden kykyä sietää kilpailua riippumatta siitä, kuinka monta yritystä markkinoilla todellisuudessa on. Sen ydin on potentiaalisen kilpailun uhkana: jos uusien tulokkaiden pääsy markkinoille ja poistuminen sieltä on helppoa ja kustannukset palautuvia, vakiintuneet toimijat voivat joutua toimimaan kuin kilpailu olisi läsnä, vaikka markkinoilla olisikin vain vähän kilpailijoita. Kontesteerattavuus voi siten toteutua ilman laajaa määrää toimijoita, kun tulokkaiden tulo ja poistuminen ovat nopeita ja kustannukset pienet.

Keskeisiä determinantteja ovat alhaiset upotuskustannukset (sijoitettujen varojen ja hyödykkeiden menettämisen kustannukset, joita ei voi helposti palauttaa markkinan muuttuessa), pääsyn esteet tärkeisiin tuotantopanoksiin ja jakelukanaviin, sekä sääntelyn ja luvanmyöntöprosessien helppous. Myös teknologinen osaaminen, brändin ja asiakassuhteiden hallinta, sekä skaalatuotannon vaikutukset voivat vaikuttaa kontesteerattavuuteen. Toisaalta markkinaliiketoiminnan vakaus, sääntelyn epävarmuus, patentit ja muut suojelutoimenpiteet voivat kasvattaa pysyviä esteitä uusien tulokkaiden tuloille.

Käytännössä kontesteerattavuus tarkoittaa, että vakiintuneet toimijat eivät voi pitää korkeita hintoja tai tuottoja, koska uhka potentiaalisesta tulokkaasta pakottaa heidät kilpailemaan. Teorian mukaan kontesteerattavat markkinat voivat tarjota kilpailua edellyttävän tehokkuuden, vaikka todellinen kilpailuasetelma koostuisi pienemmästä määrästä yrityksiä.

Kritiikkiä ovat saaneet monet realismin rajoitukset: todelliset markkinat voivat sisältää pysyviä tai ei-hyödyllisiä esteitä, joiden takia kontesteerattavuus ei aina toteudu käytännössä. Lisäksi pitkän aikavälin dynamiikka ja investointien tuottavuus voivat poiketa puhtaasta kilpailutaloudesta.