Kontaktiprosessissa

Kontaktiprosessi on teollinen menetelmä rikkihapon (H2SO4) valmistukseen. Siinä rikkidioksidi (SO2) hapetetaan edelleen rikkitrioksidiksi (SO3) katalyytin avulla, yleensä vanadiini(V)oksidin (V2O5) avulla. SO3 yhdistetään tiivistettyyn rikkihappoon muodostaen oleumia (H2S2O7), joka laimennetaan vedellä haluttuun rikkihapon konsentraatioon.

Prosessi etenee tyypillisesti useissa konvertoreissa (kolme tai neljä) sarjassa. Raaka SO2 puhdistetaan epäpuhtauksista ennen hapetusta, jotta katalyytti säilyttää aktiivisuutensa. Hapetusreaktio on 2 SO2 + O2 -> 2 SO3 ja se on voimakkaasti eksoterminen. Lämpötilaa pidetään noin 450–600 °C:ssä, koska katalyytti toimii parhaiten näillä oloilla. Lämpöä hallitaan jäähdyttämällä sekä ohjaamalla virtausta useiden konvertoreiden väliin.

SO3 siirtyy reagoinnissa densiin tiivistetyn rikkihapon tai väkevän H2SO4:n kanssa muodostaen oleumia (oleum, H2S2O7), jotka on lopulta laimennettava vedellä suuremman rikkihappokonsentraation saavuttamiseksi. Absorptio tapahtuu absorptioseulassa, jossa SO3 stimuloidaan liukenemaan vahvassa H2SO4:ssa muodostamaan lopullista rikkihappoa.

Prosessin tärkeä osa on kaasujen puhdistus ennen hapetusta ja valvonta, jotta epäpuhtaudet eivät vahingoita katalyyttiä tai aiheuta päästöjä. Kontaktiprosessi on nykyaikaisissa tehtaissa pääasiallinen rikkihapon tuotantotapa, tarjoten korkean tuottavuuden sekä mahdollisuuden säätää lopullisen tuotteen konsentraatio.