Konserniliikkeen

Konserniliikkeen käsitettä käytetään Suomessa kuvaamaan konserniin kuuluvien yritysten toimintojen kokonaisuutta. Se ei ole erillinen oikeushenkilö, vaan käsite, jolla viitataan konsernin sisäisiin liiketoimintoihin, prosesseihin ja resurssien koordinoituun käyttöön. Konserniliike kattaa usein tuotannon, hankinnan, myynnin, markkinoinnin, logistiikan sekä hallinnon ja rahoituksen, sekä näiden toimintojen yhteispäätöksentoon ja ohjaukseen liittyvät järjestelyt.

Konserniliikettä tarkastellaan erityisesti siitä näkökulmasta, miten liiketoiminnot ja vastuut jakautuvat konsernissa, miten varat ja pääoma liikkuvat yhtiöiden välillä sekä miten sisäiset liiketoimet ja hankinnat sovitetaan konsernin tavoitteisiin. Koordinointi tapahtuu usein keskitetyn johtamisen, yhteisten prosessien sekä standardoitujen järjestelmien kautta, mikä pyrkii parantamaan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä.

Lainsäädäntö ja taloushallinto asettavat kehyksen konserniliikkeen raportoinnille ja verotukselle. Suomessa suurten konsernien laadittava konsernitilinpäätös kuvaa konsernin kokonaistaloudellisen tilan, ja kansainvälisessä kontekstissa käytetään IFRS- tai suomalaisia GAAP-standardeja. Siirtohinnoittelun säännökset ohjaavat konsernin sisäisiä liiketoimia markkinaehtoisiksi, mikä vaikuttaa sekä verotukseen että tilinpäätösten tulkintaan. Konserniliike on siis sekä liiketoiminnallinen ilmiö että hallinnollinen ja taloudellinen kokonaisuus, jonka sujuva hoito tukee konsernin arvoa ja riskienhallintaa.