Kompandingmenetelmillä

Kompandingmenetelmillä viitataan äänenvoimakkuuden dynamiikan hallintaan käytettäviin tekniikoihin, joilla pyritään tasapainottamaan äänenvoimakkuuden vaihteluita äänitteissä. Nämä menetelmät ovat olennaisia muun muassa musiikin, puheen ja ääniteollisuudessa, missä äänenvoimakkuuden vaihtelut voivat vaikuttaa kuuntelukokemukseen. Kompanssaus (engl. *compression*) on yleisimmin käytetty kompandingmenetelmä, jossa äänenvoimakkuutta rajoitetaan tai tasoitetaan siten, että vahvat äänet eivät ylitä tiettyä tasoa, kun taas heikot äänet vahvistetaan tarvittaessa.

Kompanssausta ohjataan useilla parametreilla, kuten *threshold* (kynnysarvo), joka määrittää, milloin kompressori alkaa toimia, sekä *ratio* (suhde), joka kertoo, kuinka paljon äänenvoimakkuutta rajoitetaan. Lisäksi *attack* ja *release* -ajat määrittävät, kuinka nopeasti kompressori reagoi äänenvoimakkuuden muutoksiin. Kompanssauksen vastakohtana toimii *expansion*, jossa heikkoja ääniä vähennetään tai vahvistetaan vähemmän kuin vahvoja ääniä, mikä voi auttaa parantamaan signaalin suhdetta taustahäiriöihin.

Toinen kompandingmenetelmä on *limiting*, jossa äänenvoimakkuutta rajoitetaan vielä tiukemmin kuin kompressauksessa, estäen sen ylittämästä tiettyä tasoa. Tämä menetelmä on erityisen tärkeä masteroinnissa, jossa pyritään varmistamaan, että äänite säilyttää tasaisen äänenvoimakkuuden eri toistolaitejärjestelmissä. Kompandingmenetelmät voivat myös sisältää *multiband*-tekniikoita, joissa eri taajuuskaistat käsitellään erikseen, mikä mahdollistaa tarkemman äänenvoimakkuuden hallinnan.

Kompandingmenetelmät ovat olennaisia myös puheen ja radiolähetysten käsittelyssä, missä niiden avulla pyritään varmistamaan selkeä kuuntelukokemus ja vähentämään häiriöitä. Nykyään kompanssaus ja muut kompandingmenetelmät toteutetaan sekä analogisina että digitaalisina laitteina, ja niitä käytetään laajalti äänityksen, miksauksen ja masteroinnin eri vaiheissa.