Koituminen

Koituminen on biologinen prosessi, jossa suvullisen lisääntymisen yhteydessä kahden sukupuolisesti erillisen yksilön tuottamat gametit yhdistyvät ja syntyy uuden yksilön perimä. Koituminen esiintyy sekä eläin- että kasvilajeilla, ja mekanismit vaihtelevat lajikohtaisesti.

Eläimillä koituminen merkitsee hedelmöitystä. Ulkoisessa fertilisaatiossa siittiö ja munasolu kohtaavat veden välityksellä, minkä vuoksi tämä tapa on yleistä kaloilla ja joidenkin sammakkolajien ulkona tapahtuvassa lisääntymisessä. Sisäinen fertilisaatio tapahtuu yleensä, kun hedelmöitys tapahtuu naaraan kehossa tai lisääntymiselimistön kautta, kuten nisäkkäillä, linnuilla ja useilla muilla selkärankaisilla.

Kasveilla koituminen alkaa pölytyksestä: siitepöly siirtyy stigmaan ja siittiösolut kulkeutuvat munasolulle. Kukkakasveissa koituminen on usein kaksinkertaista: yksi siittiösolu hedelmöittää munasolun ja toinen muodostaa endospermin, ravinnollisen kudoksen, joka tukee kehittyvää yksilöä.

Koituminen lisää geneettistä monimuotoisuutta ja siten populaation sopeutumiskykyä ympäristömuutoksiin. Suvullinen lisääntyminen mahdollistaa uusien ominaisuuksien yhdistämisen ja perinnöllisen materiaalin kierron, mikä on keskeistä evoluution kannalta.

Joillakin lajeilla esiintyy sekä suvullista että suvutonta lisääntymistä, ja ympäristötekijät voivat säädellä, milloin koituminen tapahtuu. Tämä monimuotoisuus antaa lajien reagointikyvylle joustavuutta eri ekosysteemeissä.