Kohdistusperusteiden

Kohdistusperusteet ovat kriteerejä, joiden perusteella julkisen rahoituksen, etuuksien tai palvelujen kohdentaminen ja jakaminen suoritetaan. Ne määrittävät, ketkä ovat oikeutettuja etuuksiin tai palveluihin ja millä tavoin ne kohdentuvat eri ryhmille tai alueille.

Käyttökohteita ovat muun muassa sosiaaliturva, asumistuki, opintotuki sekä eräät alue- tai kuntakohtaiset rahoitusjärjestelmät. Kohdistusperusteita voidaan soveltaa sekä kansallisella että alueellisella tasolla, ja ne voivat koskea sekä yksittäisiä henkilöitä että kotitalouksia tai alueita.

Yleisimpiä kohdistusperusteita ovat tulot tai varallisuus, perhe- tai huoltajuustilanne, ikä, työllisyys- tai opiskelutilanne, terveydentila sekä asuinpaikka tai väestöryhmien koko ja rakenne. Lisäksi huomioidaan alueellinen tarve, kuten köyhyys- ja työttömyysaste sekä asukastiheys tai muu alueellinen kehitys.

Perusteet voivat olla lailla säädettyjä tai ohjelmakohtaisia. Toteuttamiseen kerätään tarvittavat tiedot väestö-, verotietoja tai rekistereistä, ja henkilön yksityisyyden suoja sekä tietoturva on huomioitava.

Rakenne syntyy usein useiden kriteerien yhdistämisestä, jotta tuki kohdentuu mahdollisimman oikein ja vaikuttaa toivotulla tavalla. Kohdistusperusteiden suunnittelussa painotetaan sekä oikeudenmukaisuutta että taloudellista tehokkuutta, mutta ne voivat herättää keskustelua läpinäkyvyydestä, kannusteista ja hallinnollisesta työtaakasta.

Esimerkkejä kohdistusperusteiden käytöstä ovat toimeentulotuki, asumistuki ja opintotuki, joissa huomioidaan perheen koko, tulot sekä asumismenot, sekä joillakin alueilla alueellinen rahoitus sekä tarvehierarkiaan perustuva kohdistus.