Klarinetit

Klarinetit ovat yksireedisiä puupuhaltimia, joiden ääni syntyy, kun ilma virtaa yksireedisen suukappaleen läpi ja saa putken sisäosan värähtelemään. Runko on pitkä ja kapea, ja sitä kiertävät useat näppäimet, joilla ilmaraot avataan ja suljetaan. Yleisiä valmistusmateriaaleja ovat grenadilla-puu ja muovi. Klarinetin ääniala ja reaktiivisuus riippuvat mallista, mutta sille on ominaista laaja äänialue sekä joustava artikulointi.

Mallit ja rakenne: Yleisimmät mallit ovat B-klarinetti (B♭) ja A-klarinetti; lisäksi on bassklarinetti ja kontrabassklarinetti, jotka kattavat matalamman rekisterin. Moderni klarinetti käyttää Boehm-järjestelmää, jossa reiät suljetaan sormin ja näppäimillä; malleja löytyy sekä grenadilla- että muovisina. Myös opiskelijoille tarkoitettuja muovisia malleja on paljon, helpottamaan aloitusta.

Historia: Klarinetin varhaisen kehitystyön aloitti saksalainen Johann Christoph Denner 1700-luvulla Nürnbergissä; hänen poikansa Jacob Denner jatkoi kehitystä. 1800-luvulla Theobald Boehm suunnitteli nykyaikaisen sormijärjestelmän, jota nykyään käytetään yleisesti klarinetissa.

Käyttö ja huolto: Klarinetteja käytetään laajasti klassisessa orkesterimusiikissa, kamarimusiikissa ja jazzissa, sekä kansanmusiikillisissa projekteissa. Säännöllinen huolto, kuten puhdistus, suukappaleen ja rei’ien kunnon tarkistus sekä kosteuden hallinta, pidentää soittimen käyttöikää. Aloittelijat aloittavat usein muovisella klarinettilla ennen puumalliin siirtymistä.