Kitkajarrutuksen

Kitkajarrutus tarkoittaa jarrutusta, jossa ajoneuvon kineettinen energia muuttuu lämpöenergiaksi kitkan vaikutuksesta. Tämä tapahtuu, kun jarrupalat niputtuvat jarrulevyyn (jarrulevystä koostuvaa perinteistä kiskopohjaista järjestelmää) tai jarrukiinnitykseen liittyviin rumpujarruihin siten, että kitka vastaa pyörivää massaa vastaan ja pysäyttää tai hidastaa sen.

Järjestelmä toimii yleensä hydraulisesti tai pneumattisesti. Master-sylinterin tuottama paine siirtyy jarrunesteen kautta jarrukuppeihin ja kalipereihin, jotka puristavat jarrupalat vasten jarrulevyä tai -rumpua. Tästä syntyy jarrutusteho, ja liike muuttuu lämpöenergiaksi jarrukomponentteihin syntyvän kitkan vuoksi. Jarrujärjestelmässä käytetään usein lisävarusteita, kuten ABS:ia ja ajonvakautusta, jotka estävät pyörien lukkiutumisen ja parantavat hallittavuutta.

Kitkajarrutuksen kulma on suhteellisen yksinkertainen ja luotettava, mutta se tuottaa lämpöä ja kuluttaa jarrupaloja sekä -levyjä. Teho heikkenee, kun jarrupinnat kuumuivat liikaa (jarrutussumu tai fade). Siksi lämpöhallinta ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä; jarrutesteissä seurataan nesteen kuntoa, palojen kulumaa ja levyjen kuntoa.

Sovelluksena kitkajarrutus on yleisin ratkaisu henkilö- ja hyötyajoneuvoissa, sekä tietyissä raskaissa kulkuneuvoissa ja työkalulaitteissa. Sitä käytetään usein yhdessä energiankulutuksen hallintaan tähtäävän regeneratiivisen jarrutuksen kanssa, jolloin ajoneuvo saa sekä kitkavoimaa että taloudellista hyötyä energiasta.