Kilpirauhassyöpiä

Kilpirauhassyöpä viittaa syöpäkasvaukseen, joka saa alkunsa kilpirauhasen soluista. Kilpirauhanen on pieni, perhosenmuotoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulan etuosassa ja tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. Kilpirauhassyöpiä on suhteellisen harvinainen syöpätyyppi, mutta se on yleisin hormonitoimintaan vaikuttavista umpieritysrauhassyövistä.

On olemassa useita kilpirauhassyövän tyyppejä, joista yleisimmät ovat papillaarinen ja follikulaarinen karsinooma. Nämä tunnetaan nimellä erilaistuneet kilpirauhassyövät, ja ne kasvavat tyypillisesti hitaasti ja reagoivat hyvin hoitoon. Anaplastinen kilpirauhassyöpä on harvinaisempi ja aggressiivisempi muoto, joka voi levitä nopeasti. Medullaarinen kilpirauhassyöpä on toinen tyyppi, joka kehittyy kilpirauhasen C-soluista.

Kilpirauhassyövän oireita voivat olla kaulassa tuntuva kyhmy, äänen käheys, nielemisvaikeudet ja kaulalla olevien imusolmukkeiden suureneminen. Joissakin tapauksissa syöpä ei aiheuta oireita ja se todetaan sattumalta muun tutkimuksen yhteydessä.

Diagnoosi perustuu usein kilpirauhasen ultraäänitutkimukseen, röntgenkuvaukseen ja neulanäytteenottoon. Verikokeet voivat myös olla hyödyllisiä kilpirauhashormonitasojen mittaamisessa. Hoidon valinta riippuu syövän tyypistä, koosta ja levinneisyydestä. Yleisimpiä hoitomuotoja ovat leikkaus, jolla poistetaan kilpirauhanen tai sen osa, sekä radiojodihoito, jota käytetään erityisesti erilaistuneiden kilpirauhassyöpien hoidossa. Sädehoitoa ja kemoterapiaa voidaan käyttää vaikeammissa tapauksissa. Kilpirauhassyövän ennuste on usein hyvä, erityisesti nuoremmilla potilailla ja varhaisessa vaiheessa todetuissa syövissä.