Kilpirauhassyöpä

Kilpirauhassyöpä on kilpirauhasessa alkava syöpätyyppi. Kilpirauhanen sijaitsee kaulassa, henkitorven edessä, ja sen tehtävänä on tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. Kilpirauhassyöpää on useita eri alatyyppejä, joista yleisimpiä ovat papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä. Harvinaisempiin tyyppeihin kuuluvat medullaarinen ja anaplastinen kilpirauhassyöpä.

Suurin osa kilpirauhassyövistä on hyvänlaatuisia tai hitaasti kasvavia, ja ennuste on useimmiten hyvä, erityisesti nuoremmilla potilailla ja varhaisessa vaiheessa todetuissa tapauksissa. Oireet voivat olla vähäisiä tai puuttua kokonaan. Joskus havaittavissa voi olla kaulalla tuntuva kyhmy, käheys, nielemisvaikeudet tai hengitysongelmat, jos kasvain painaa ympäröiviä rakenteita.

Kilpirauhassyövän tarkkaa syytä ei aina tunneta, mutta riskitekijöiksi on yhdistetty muun muassa aiempi sädehoito kaulan alueelle ja tietyt perinnölliset tekijät. Diagnoosi tehdään yleensä ultraäänitutkimuksen, verikokeiden ja tarvittaessa kudosnäytteen eli biopsian avulla.

Hoidossa keskeistä on useimmiten leikkaus, jossa poistetaan joko osa kilpirauhasesta tai koko rauhanen. Radiojodihoitoa käytetään joissakin tapauksissa, erityisesti jos syöpä on levinnyt. Kilpirauhashormonilääkitystä tarvitaan usein leikkauksen jälkeen korvaamaan poistetun rauhasen toiminta. Seuranta on tärkeää uusien kasvainten toteamiseksi.