imusolmukkeiden

Imusolmukkeet ovat pienikokoisia pavunmuotoisia solmukoita, jotka muodostavat olennaisen osan imusuonistoa ja immuunijärjestelmää. Niitä on kaikkialla kehossa, mutta suurimmat klusterit sijaitsevat kaulalla, kainaloissa ja nivusissa. Niiden päätehtävänä on suodattaa lymfa ja käynnistää immuunivasteet patogeenejä vastaan.

Rakenne: Imusolmutteet jakautuvat korteksiin, parakorteksiin ja medullaan. Korteksissa on follikkeleita, joiden germinaalikeskuksissa B-lymfosyytit aktivoituvat ja tuottavat vasta-aineita. Parakorteksissa on runsas T-lymfosyyttien alue. Medullassa sijaitsevat medullaariset cordit ja sinukset, jotka ohjaavat lymfin virtausta kohti efferenttisiä imusuonia. Lymfa saapuu imusolmukkeeseen afferenttien imusuonien kautta ja poistuu efferenttien imusuonien kautta.

Toiminnot: Imusolmukkeet toimivat lymfan suodattajina, esittelevät antigeene immuunisoluille ja käynnistävät sekä humoraalisen eli vasta-ainepohjaisen että soluvälitteisen immuniteetin. B-lymfosyytit voivat kehittyä plasmasoluiksi vasta-aineiden tuottamiseksi, kun taas T-lymfosyytit aktivoivat muita immuunivasteen osia.

Kliininen näkökulma: Imusolmukkeiden turvotus eli lymfadenopatia voi liittyä infektioihin, tulehduksiin, autoimmuunisairauksiin tai maligniteetteihin kuten lymfoomaan. Sentinel-lymfosolmuke on tärkeä käsite syövän levinneisyyden arvioinnissa.