Kilpirauhassyövyt

Kilpirauhassyövyt ovat syöpäkasvaimia, jotka saavat alkunsa kilpirauhasen soluista. Kilpirauhanen on pieni, perhosmuotoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulan etuosassa ja tuottaa hormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. Vaikka useimmat kilpirauhasen solmut ovat hyvänlaatuisia, osa niistä voi olla pahanlaatuisia eli syöpää. Kilpirauhassyöpä on suhteellisen harvinainen syöpätyyppi, ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Yleisimmät kilpirauhassyövän tyypit ovat papillaarinen, follikulaarinen, medullaarinen ja anaplastinen kilpirauhassyöpä. Papillaarinen ja follikulaarinen kilpirauhassyöpä ovat yleisimpiä ja ennusteeltaan yleensä parhaimpia. Medullaarinen kilpirauhassyöpä on harvinaisempi ja voi liittyä perinnöllisiin oireyhtymiin. Anaplastinen kilpirauhassyöpä on harvinaisin ja aggressiivisin tyyppi, jonka ennuste on usein huono.

Kilpirauhassyövän oireet voivat olla vähäisiä tai puuttua kokonaan alkuvaiheessa. Yleisimpiä oireita ovat kilpirauhasen alueella tuntuva kyhmy tai turvotus, joka voi kasvaa nopeasti, sekä käheys, nielemisvaikeudet tai hengitysvaikeudet, jos kasvain painaa ympäröiviä rakenteita.

Kilpirauhassyövän diagnosointi perustuu yleensä ultraäänitutkimukseen, ohutneulabiopsiaan ja verikokeisiin. Hoito riippuu syövän tyypistä, koosta ja levinneisyydestä. Yleisin hoitomuoto on leikkaus, jossa poistetaan suurin osa tai koko kilpirauhanen. Radioaktiivinen jodihoito on tehokas hoito papillaarisen ja follikulaarisen kilpirauhassyövän etäpesäkkeiden hoitoon. Muita hoitomuotoja voivat olla ulkoinen sädehoito ja kohdennetut lääkehoidot. Useimmissa tapauksissa kilpirauhassyövän ennuste on hyvä, erityisesti jos syöpä todetaan varhain.