Kiinnitysproteineja

Kiinnitysproteineja ovat proteiineja, jotka mahdollistavat sitoutumisen toisiinsa, soluihin tai solujen ympäristöön. Niiden tehtävä on sekä fyysinen kiinnitys että viestien siirtäminen, ja ne vaikuttavat solujen käyttäytymiseen, liikkuvuuteen ja organisoinnin säätelyyn kehityksen ja kudosten ylläpidon aikana.

Tärkeimmät kiinnitysproteiinien luokat ovat soluvälinen adhesion-reseptorit sekä soluvälinen ECM-liaantuminen. Soluvälisten reseptoreiden ryhmästä merkittäviä ovat integriinit, kadheriinit, selektiinit sekä immunoglobuliiniperheen CAM-maalit, jotka muodostavat solujen välistä liitosta tai kiinnittymää ECM-proteiineihin. Integriinien ja kadheriinien toiminta yhdistää solukalvon signaalinvälityksen kiinteästi solun ulkoiseen ympäristöön, mikä ohjaa solujen asentoa, erilaistumista sekä liikettä. Selektiinit vastustavat transientteja tarttumisia verisuonissa, kun taas CAM-Proteiinit mahdollistavat homofiilistä tai heterofiilistä sitoutumista.

ECM-proteiinit kuten fibronektiini, laminini ja kollageeni toimivat kiinnityskohtina, joihin kiinnittyvät kiinnitysproteiinireseptorit. Ne muodostavat verkoston, joka antaa kudoksille rakenteellista tukea sekä signalsignaalien lähde, joka ohjaa solujen käyttäytymistä.

Kiinnitysproteiinien merkitys ulottuu kehityksestä immuunivasteisiin ja haavojen paranemiseen. Niiden virheet voivat johtaa sairauksiin kuten syövän metastasointiin, krooniseen tulehdukseen ja kudosten häiriöihin. Bioteknologian ja lääketieteen sovelluksissa kiinnitysproteiinien tuntemusta hyödynnetään esimerkiksi kudosinsinööriöissä, kudosrakenteiden suunnittelussa ja biologisten signaalien ohjauksessa.