Kiinnitysmenetelmän

Kiinnitysmenetelmän tarkoitetaan menetelmää, jolla kaksi tai useampi osa liitetään toisiinsa siten, että ne toimivat yhdessä kuormitettuna. Kiinnityksen tehtävänä on siirtää ja jakaa kuormia, säilyttää oikea sijainti ja mahdollistaa huolto sekä mahdollisesti käytön aikana erottaminen.

Yleisimmät kiinnitysmenetelmät voidaan jakaa useisiin pääryhmiin. Mekaaniset kiinnitykset kuten pultit, ruuvit, niitit ja naulat muodostavat vankkoja ja helposti avattavia liitoksia. Hitsaus ja juottaminen luovat suuremman lujuuden ja tiiviin rakenteen metallien välillä. Liimaus ja liimatiivisteet, mukaan lukien epoksiliimat ja muut kestävät liimat, soveltuvat sekä metalliin että muoviin ja mahdollistavat jakautuvan kuorman. Puristus- ja napsautus- sekä muut mekaaniset lukitusmenetelmät antavat nopean asennuksen, kun demontointi halutaan helppoa. Muita tekniikoita ovat magneettikiinnitys sekä press-fit- ja vastaavat lujuusliitokset.

Suunnittelussa kiinnitysmenetelmään vaikuttavat materiaalit ja niiden yhteensopivuus, kuormituslajit (vetokyky, leikkaus, kierto), ympäristöolosuhteet (kosteus, korroosio, lämpötilat), toiminta-aika sekä mahdollisuus huoltoon ja demontointiin. Turvallisuus, luotettavuus sekä tuotteen valmistettavuus ja kustannukset ovat keskeisiä tekijöitä. Liitosten tarkastus ja elinikäennuste sekä mahdolliset standardit ja testaaminen otetaan huomioon suunnittelussa.

Käytännössä kiinnitysmenetelmän valinta määrittää tuotteen suorituskyvyn, kunnossapidon tarpeen ja koko prosessin kustannustehokkuuden.Siksi se on suunnittelun keskeinen ratkaisu useissa teollisuudenaloissa.