Kiinnityksillä

Kiinnityksillä tarkoitetaan velvoitteiden vakuudeksi asetettuja oikeuksia tiettyyn omaisuuteen. Ne muodostavat kiinteän tai irtaimen vakuuden, jonka avulla velkoja voi toteuttaa oikeutensa velan erääntyessä. Yleisimpiä kiinnityksiä ovat kiinnitykset kiinteistöön (real security) sekä kiinnitykset irtaimeen omaisuuteen, kuten ajoneuvoihin tai arvopapereihin.

Kiinnitykset toimivat siten, että velallinen antaa velkojalle oikeuden saada suoritus velasta kohteena olevan omaisuuden arvosta. Kiinnitys kiinteistöön luo yleisesti oikeuden realisoida omaisuus tai sen osa velan kattamiseksi. Kiinnitys irtaimeen antaa vastaavan vakuuden liikkuvalle omaisuudelle tai sen osille. Kiinnitysten tarkoituksena on lisätä luotonantajan turvaa ja helpottaa lainan saamista sekä mahdollistaa saamisen realisoinnin, jos velkaa ei suoriteta.

Syntyminen ja rekisteröinti vaihtelevat kiinnityksen tyypin mukaan. Kiinnitys kiinteistöön luodaan usein velkasopimuksen perusteella ja merkitään kiinteistön omistukseen liittyvään kiinnitysrekisteriin. Kiinnitys irtaimeen voi syntyä sopimuksesta ja sen rekisteröinti sekä vahvistaminen riippuu vastuussa olevasta lainsäädännöstä ja omaisuustyypistä. Kiinnitysten etusijajärjestys määräytyy rekisteröintiajankohdan mukaan ja useampia kiinnityksiä vertaillaan usein vanhemmuuden perusteella.

Poistaminen tai raukeaminen tapahtuu velan suorittamisen myötä tai muulla laissa säädetyllä tavalla. Kun velka on maksettu, kiinnitys voidaan purkaa ja omistajan vapaus määräytyy lain mukaan. Kiinnitykset ovat keskeinen käsite sekä pankkitoiminnassa että kiinteistö- ja kuluttajaoikeudessa, ja niiden ymmärtäminen auttaa hahmottamaan vakuuksien roolia luotonannossa.