vakuuden
Vakuuden (perusmuoto vakuus) on suomenkielinen sana, joka viittaa taloudelliseen turvaan, jonka velallinen tai sopimusosapuoli asettaa toisen osapuolen suojaamiseksi. Vakuuden genetiivimuoto on vakuuden, ja sitä käytetään esimerkiksi ilmauksissa kuten lainan vakuuden arvo tai vakuuden ehdot.
Käyttökontekstit ja merkitykset
- Laina- ja rahoitusyhteydet: pankit ja lainanantajat voivat vaatia vakuuden lainan myöntämisen ehtona, jotta heille syntyisi oikeus
- Sopimus- ja suoritusvakuudet: suoritus- tai maksusuojat, jotka varmistavat sovitun täyttymisen tai korvausvelvoitteen toteutumisen.
- Varallisuus vakuutena: vakuudet voivat olla kiinteistöjä, arvopapereita, takaajia tai muita varoja, joita vastaan sitoumus annetaan.
- Vakuus tarkoittaa yleisesti turvallisuutta tai takuita; vakuuden genetiivimuoto vakuuden käytetään substantiivista vakuus muodostamaan omistus- tai ominaisuusilmaus,
- Vakuus on erottuva käsite vakuutuksesta, joka puolestaan tarkoittaa vakuutusta tai vakuutusyhtiön tarjoamaa suojaa vahinkojen varalta.
- Lainan saaminen edellyttää vakuuden asettamista.
- Yritys esittää kiinteistön vakuudeksi lainoja varten, joiden arvo on määritelty vakuuden perusteella.