Kielikontakteja

Kielikontakteja tarkoittaa ilmiöitä, jotka syntyvät, kun kaksi tai useampi kieli ovat vuorovaikutuksessa samassa yhteisössä tai kontaktissa toisiinsa. Kielikontaktien seurauksena kielet voivat vaikuttaa toisiinsa äänteellisesti, sanastollisesti sekä morfologisesti ja syntaktisesti. Tutkimusala, jota kutsutaan kielikontaktiksi tai kontaktikielen tutkimukseksi, tarkastelee näitä prosesseja sekä niiden vaikutuksia kieliyhteisöissä ja kielellisessä muutoksessa.

Yleisiä ilmiöitä ovat lainasanat ja lainakeskeiset ilmiöt sekä käännöskalut (calques), äänteelliset ja rakenteelliset vaikutukset, sekä kielenvaihto (code-switching) ja monikielinen vuorovaikutus. Pitkäaikaisissa kontakteissa voi syntyä pidgin- tai kreolikeeliä; voi myös tapahtua kielen aseman muuttuminen yhteisössä. Kielikontaktit voivat siten muuttaa sekä sanastoa että kielioppisia rakenteita.

Kielikontaktit syntyvät ja vaikuttavat monin tavoin: maahanmuutto, kaupankäynti, siirtolaisuus, koulutus, media ja internet. Ne voivat muuttaa kielen ilmaisutapaa sekä semanttisesti että syntaktisesti, ja niillä on keskeinen merkitys kielellisen identiteetin sekä kulttuurisen säilymisen kannalta. Suomessa kielikontaktit ovat näkyneet muun muassa historiallisessa ruotsin vaikutuksessa sekä nykyisen kansainvälisen ympäristön kautta käytetyn englannin vaikutuksessa suomen kieleen.

Tutkimusmenetelmistä mainittakoon kenttätyö, haastattelut, monikielisten korpusten kerääminen sekä historiallinen ja vertaileva lähestymistapa. Kielikontaktit liittyvät läheisesti pidgin- ja kreolikehitykseen, kielenvaihdon dynamiikkaan sekä identiteetin tutkimukseen.