lainasanat

Lainasanat ovat sanoja, jotka on lainattu toisesta kielestä ja integroitunut suomen sanastoon. Ne voivat säilyttää vaikutteita alkuperäisestä kielestään, mutta ne mukautuvat suomalaisen ääntämyksen, kirjoituksen ja taivutussääntöjen mukaan.

Suomen lainasanat juontavat monista kielistä. Keskiajalla Suomessa voimakas ruotsin vaikutus toi varhaisia lainasanoja, ja 1800-luvulta lähtien vaikutteet levisivät saksasta ja ranskasta. 1900-luvulla vaikutusalue laajeni venäjään ja myöhemmin vahvasti englantiin. Nykyään englannin kieli on merkittävin lähde uusille lainasanoille erityisesti teknologian, liike-elämän ja kulttuurin aloilla, mutta lainoja tulee edelleen monista muista kielistä.

Lainasanat mukautuvat suomen foneemisiin ja morfologisiin sääntöihin. Ne voidaan taivuttaa suomen kielen mukaan, liittyä suomen sanoihin tai muodostaa omiaettuja ilmauksia. Kirjoituslaji sopeutuu usein suomen yleisiin kirjoitus- ja normivaatimuksiin, vaikka alkuperäinen kirjoitusmuoto voi vaikuttaa joidenkin sanojen ulkonäköön.

Lainasanat vaikuttavat kielen kehittymiseen ja kulttuurienvälisiin yhteyksiin. Ne rikastuttavat sanastoa ja mahdollistavat tarkkaan ilmaisun teknisissä ja yhteiskunnallisissa yhteyksissä sekä tuovat mukanaan uusia käsitteitä ja ilmiöitä. Samalla ne ovat osa kielen luonnollista sisäistä muutosprosessia, jossa kieli sopeutuu vuorovaikutukseen muiden kielten kanssa.