Kielenvariaation

Kielenvariaatio on kielen moninaisuus puhujien välillä sekä sen käytössä eri tilanteissa ja aikojen kuluessa. Se ilmenee fonologiassa, morfologiassa, syntaksissa ja leksikossa, ja sitä voidaan tarkastella maantieteellisesti (dialektit), sosiaalisesti (ikä, sukupuoli, sosiaalinen asema, etninen tausta) sekä situaation mukaan (rekisteri, konteksti, keskustelukumppani). Aikakausittain tapahtuvat muutokset muodostavat diachroonista variaatiota, kun taas samanaikaiset poikkeamat muodostavat synchroonista variaatiota.

Kielenvariaatio johtuu useista tekijöistä: äänteelliset realisoinnit, sanavalinnat ja sanaston alueelliset tai sosiaaliset erot, sekä taivutus- ja rakennesäännöt sekä syntaktiset preferenssit. Ihmiset voivat lisäksi vaihtaa kieltä tai käyttää useampaa kieltä samaa keskustelua varten (koodinvaihto), mikä on yleistä monikielisissä yhteisöissä. Kielen arvostus, identiteetti ja yhteisön normit vaikuttavat siihen, millaista vaihtelua pidetään hyväksyttävänä.

Kielenvariaation tutkimus on keskeistä sosiolingvistiikassa ja variaatiometodologiassa. Se auttaa ymmärtämään kielten dynamiikkaa, kielten kehitystä sekä sosiaalisten rakenteiden ja identiteettien ilmentymiä kielessä. Lisäksi kielenvariaatio vaikuttaa opetukseen, viestintään ja kielipolitiikkaan, koska se heijastaa sekä vahvistaa yhteisön monimuotoisuutta.