Kiehumislämpönä

Kiehumislämpönä on termi, jota käytetään kuvaamaan ilmiötä tai käsitettä, jossa lämpösiirto liittyy kiehumiseen siten, että suurin osa lisätty energiasta kohdistuu faasimuutokseen eikä lämpötilan nousuun. Termi muodostuu sanoista kiehua (kiehuminen) ja lämpö sekä päätteestä -nä, joka viittaa tilan tai roolin ilmenemiseen.

Käytännössä kiehumislämpönä viittaa tilanteisiin, joissa nesteen lämpötila pysyy kiehumispisteessä, vaikka siihen lisätään energiaa. Tällöin suurempi osa energiasta menee latenttilämpöön eli aineen muuttumiseen nesteestä höyryksi. Siten lämpötilan taso pysyy suhteellisen vakaana, kunnes kaikki neste muuttuu höyryksi. Eri kiehumisvaihtoehdot, kuten nukleatiivinen kiehuminen ja kalvokiehuminen, voivat vaikuttaa siihen, miten energia jakautuu sekä yay voimaan että miten lämpösiirto tapahtuu, mutta perusidea liittyy samaan latentin lämmön rooliin.

Käyttökonteksteja on sekä teollisessa että teoreettisessa yhteydessä. Lämmönsiirron analysoinnissa kiehumislämpönä auttaa kuvaamaan, miten energia vaikuttaa järjestelmän tilaan kiehumispisteessä olevassa nesteessä. Se voi olla hyödyllinen käsite esimerkiksi boilerijärjestelmien, kondensaattoreiden tai jäähdytysluuppien energiatasapainon tarkastelussa. Toisaalta kriitikot pitävät termiä tarpeettomana, koska se viittaa samaan ilmiöön kuin latenttilämpö, ja konteksti määrittelee käytön.

Katso also latenttilämpö, kiehumispiste, faasimuutos, lämmönsiirto.