Kiehumisesta

Kiehuminen on nesteen tilanmuutos, jossa lämpötila saavuttaa kiehumispisteensä ja neste alkaa kiehua. Tämän seurauksena nesteen sisäinen höyrynpaine ylittää ympäröivän paineen ja kuplat muodostuvat sekä nousevat pintaan, vapauttaen höyryä. Kiehuminen esiintyy sekä veden että muiden nesteiden kanssa ja on keskeinen osa monia keittiön ja teollisuuden prosesseja.

Etymologia: Sana kiehuminen muodostuu verbin kiehua sekä -minen -suffixistä, jolla ilmaistaan prosessin nimeä. Sanaa käytetään sekä kuvaamaan prosessia että tilaa, jossa neste kiehuu.

Fysikaaliset periaatteet: Kiehuminen vaatii energiaa. Kun lämpöä lisätään, nesteen lämpötila nousee kohti kiehumispistettä, ja kun piste saavutetaan, kuplat muodostuvat nestemäisen tilan sisällä ja vapautuvat höyryn muodossa. Kiehumispiste riippuu paineesta sekä liuoksessa olevien aineiden määrästä; veden kiehumispiste esimerkiksi 1 atm paineessa on noin 100 °C, mutta se nousee paineen kasvaessa ja laskee alentaessa.

Käytännön sovellukset: Ruoka-ainesten valmistuksessa kiehuminen on perusmenetelmä keittämiseen ja kastikkeiden kypsennykseen. Eri tilanteissa voidaan puhua vahvasti kiehuvasta kuplimisesta tai kevyemmästä kiehumisesta; suolat ja muut liuotteet voivat vaikuttaa kiehumispisteeseen.

Turvallisuus ja hallinta: Höyry ja kuumuus voivat aiheuttaa palovammoja, joten varovaisuus ja asianmukaiset suojavaatteet ovat tärkeitä. Lämpötilaa ja kannen käyttöä säädetään, jotta kiehuminen pysyy hallittuna eikä neste pääse roiskumaan.