Kestävyysnäkökulma

Kestävyysnäkökulma tarkoittaa tilannetajua ja analyysitapaa, jossa tarkastellaan ilmiöitä, päätöksiä ja toimintamalleja siten, että sekä nykyiset tarpeet että tulevien sukupolvien mahdollisuudet säilyvät. Se vastaa kestävän kehityksen kokonaisuutta, jossa talous, ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus pyritään huomioimaan yhtä aikaa.

Suomessa kestävyysnäkökulma esiintyy politiikassa, opetuksessa, tutkimuksessa ja yritysmaailmassa. Käytännössä se merkitsee päätösten arviointia kolmen ulottuvuuden kautta sekä elinkaariajattelua, kiertotaloutta ja vastuullisuusperiaatteiden soveltamista. Tavoitteena on löytää toimintamalleja, jotka tuottavat taloudellista kannattavuutta, pienentävät ympäristökuormitusta ja edistävät sosiaalista hyvinvointia sekä tasa-arvoa.

Työkalut ja mittarit, joilla kestävyysnäkökulmaa hyödynnetään, sisältävät elinkaariarvioinnin (LCA), hiilijalanjälkilaskennan, materiaalien kierrätysasteen, resurssien tehokkuuden sekä sosiaalisten vaikutusten arvioinnin. Kansainväliset ja kansalliset kestävän kehityksen tavoitteet, kuten YK:n tavoitteet, toimivat kehittämisen ohjenuorina. Organisaatiot voivat laatia raportteja, joissa kestävyysnäkökulma integroidaan päätöksentoon ja toimintaa ohjaaviin käytäntöihin.

Haasteet liittyvät tiedon saatavuuteen ja mittareiden vertailukelpoisuuteen, tavoitteiden yhteensovittamiseen, pitkien aikavälin arvokeen ja muutosjohtamisen tarpeisiin. Kestävyysnäkökulman tehokas käyttöönotto edellyttää sidosryhmien osallistumista, koulutusta ja johdon sitoutumista.

Esimerkkejä käytännöistä ovat kaupunkisuunnittelussa energiatehokkuuden ja liikenteen päästöjen vähentäminen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomiointi, sekä yrityksissä kestävä hankinta ja tuotteen koko elinkaaren huomioiminen.