Kertakäyttöperiaatteen

Kertakäyttöperiaate viittaa tuotteiden tai materiaalien suunnitteluun ja käyttöön siten, että ne on tarkoitettu kertaluonteiseen käyttöön ja sen jälkeen hävitettäväksi. Tämä on vastakohta monikäyttöisille tai uudelleenkäytettäville tuotteille. Kertakäyttöperiaatteen mukaisesti valmistetut esineet ovat usein kevyempiä ja edullisempia valmistaa, ja ne tarjoavat käyttäjälle mukavuutta, koska niitä ei tarvitse puhdistaa tai huoltaa.

Esimerkkejä kertakäyttötuotteista ovat kertakäyttömukit, ruokailuvälineet, paristot, vaipat, jotkin lääketieteelliset tarvikkeet ja pakkausmateriaalit. Niiden käyttö yleistyi merkittävästi 20. vuosisadalla, kun teollinen tuotanto ja kulutustottumukset muuttuivat. Kertakäyttökulttuurin nousu on liittynyt osaltaan kasvaneeseen elintasoon ja haluun säästää aikaa.

Kertakäyttöperiaatteella on kuitenkin myös merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kertakäyttötuotteiden valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja energiaa, ja niiden käytön jälkeen syntyvä jätekuorma on suuri. Monet kertakäyttötuotteet päätyvät kaatopaikoille tai ympäristöön, missä ne voivat hajota hitaasti ja aiheuttaa saastumista. Tämän vuoksi kestävän kehityksen näkökulmasta pyritään vähentämään kertakäyttötuotteiden käyttöä ja edistämään uudelleenkäytettäviä vaihtoehtoja sekä tehokkaampaa kierrätystä ja jätehuoltoa. Lainsäädäntöä on myös säädetty tietyntyyppisten kertakäyttömuovituotteiden rajoittamiseksi tai kieltämiseksi.