Kellonvalmistus

Kellonvalmistus on ajan mittauslaitteiden suunnittelun ja tuotannon ala. Se kattaa mekanisten ja elektronisten kellokoneistojen sekä niiden koteloiden, lasien ja rannekkeiden valmistuksen. Prosessi yhdistää perinteisen käsityön, tarkan koneistamisen sekä modernin tuotannon ja laadunvalvonnan.

Historiassa kellonvalmistus sai alkunsa Euroopassa keskiajalla, ja Sveitsi sekä Ranska kehittyivät keskeisiksi keskuksiksi. Teollistuminen 1800–1900-luvuilla vahvisti suuria tuotantoketjuja, ja 1970-luvulla kvartsikellot mullistivat alaa, mikä johti sopeutumiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Nykyään markkinoilla on sekä mekaanisia että kvartsikelloja sekä älykelloja.

Kellotyypit jakautuvat pääasiassa mekaanisiin (manuaali- ja automaattikoneistoihin), kvartsikelloihin sekä älykkäisiin kelloihin. Mekaanisissa koneistoissa energiaa varastoi jousi ja vapautuminen ohjaa tarkkaa välitystä sekä tasapainoelementtiä. Kvartsikelloissa energianlähteenä toimii elektroninen piirilevy, joka saa virtansa paristosta. Älykellot yhdistävät perinteisen ajanmittauksen digitaalisiin toimintoihin, kuten langattomiin yhteyksiin ja sovelluksiin.

Kellonvalmistus on sekä käsityön että suurten tuotantolaitosten kysymys. Keskeisiä tuotantokeskuksia ovat Sveitsi (Geneve, Jura), Japani (Seiko, Citizen) sekä Saksa (Glashütte). Monet brändit valmistavat omia koneistojaan (manufacture) tai käyttävät alihankkijoita. Laatu voidaan todentaa kronometrisarjoilla, kuten COSC-sertifioinnilla.