Kasvuformit

Kasvuformit ovat kasvitieteellinen käsite, jolla kuvataan kasvien arkkitehtuuria ja elinympäristöihin sopeutumista. Ne ryhmittävät kasveja niiden rakenteellisen muodon ja kehitysmallin perusteella, eikä kyse ole pelkästä tieteellisestä suvusta. Kasvuformit auttavat kuvaamaan ja vertailemaan kasvillisuutta sekä ymmärtämään ekologisia rooleja, biomassaa ja vedenkiertoa.

Yleisimpiin kasvuformien ryhmiin kuuluvat puukasvit (puut), pensasmaiset kasvit (pensaikot), köynnöskasvit (köynnökset), ruohokasvit (ruohokasvit) sekä mehikasvit ja geofyyttiset lajit. Puut muodostavat yleensä yhdenpuita rakenteita, kun taas pensaat muodostavat useita puumaisia runkoja tai oksia maanpinnan yläpuolella. Köynnöskasvit tarvitsevat tukirakenteita kasvaakseen korkeammalle, ja ruohokasvit ovat usein kevytrakenteisia ja kertakäyttöisiä tai monivuotisia ilman paksua puutuotetta. Mehikasvit ovat sopeutuneet veden säästämiseen, ja geofyytit kasvavat suurikokoisten maanalaisten varastorasioiden avulla, esimerkiksi mukuloiden tai sipulien muodossa.

Kasvuformit voivat vaihdella ympäristön mukaan ja yksittäisellä lajilla voi esiintyä useita muotoja riippuen elinolosuhteista. Ne ovat hyödyllisiä erityisesti kasvillisuuden kartoituksessa, ekologisten yhteisöjen kuvauksessa ja mallinnuksessa, sekä kumulatiivisten ympäristöominaisuuksien, kuten valon saatavuuden ja veden kierron, ymmärtämisessä. Kasvuformi on siis funktionaalinen lähestymistapa, joka täydentää lajintunnistusta.