Kasvihuoneessa

Kasvihuoneessa tarkoitetaan tilaa, jossa kasveja kasvatetaan kontrolloiduissa olosuhteissa. Tarvitaan läpinäkyvä kate, kuten lasi tai polykarbonaatti, sekä kehikko, jonka ympärille rakenteet rakennetaan. Kasvihuoneet voivat olla erikokoisia, pienistä kotipihalla olevista kasvihuoneista suuryritysten tuotantolaitoksiin.

Keskeisiä ominaisuuksia ovat lämmitys, ilmanvaihto, valaistus ja kastelujärjestelmät. Lämpötilaa ja kosteutta säädellään sekä lämmityksellä että tuuletuksella, flektseillä ja tuuletusrakoilla. Valonlähteet voivat olla luonnonvalon lisäksi lisävalaistusta, erityisesti vuoden pimeämpinä aikoina. Energiatehokkuutta parannetaan eristävillä katteilla ja varjostuksella.

Kasvihuoneessa kasvatetaan laajasti vihanneksia, yrttikasveja, hedelmäkasveja sekä alkuperäisiä ja koristekasveja. Sen etuna on mahdollisuus pidentää kasvukautta ja taata säännöllinen sato myös Suomessa. Kotitarvekäytössä yleisimpiä ovat tomaatit, kurkut ja paprikat, kaupallisessa tuotannossa lisäksi monia lehtivihanneksia ja kukkia.

Teknisesti kasvihuoneet voivat olla yksinkertaisia puurakenteisia tai moderneja metallikehysten ympäröimiä sekä polykarbonaatti- tai lasikattoisia. Toimintaa ohjataan säännöin: kastelu, lannoitus ja kasvinsuojelu kuuluvat päivittäiseen hallintaan. Ympäristöystävällisiä käytäntöjä ovat vesien kierrätys, energiatehokkaat lämmitysjärjestelmät ja auringon energian hyödyntäminen.

Historia: kasvihuoneiden juuret ovat 1600–1700-luvun Euroopassa, jolloin lasikatteja alettiin käyttää sään hallitsemiseksi kasvukauden pidentämiseksi. Nykyisin kasvu tapahtuu sekä pienissä harrastekäytössä että suurilla teollisuusalueilla.