Karsinoomissa

Karsinoomissa viitataan pahanlaatuisiin epiteelisolujen kasvaimiin, jotka voivat kehittyä moniin elimiin. Karsinooma on yleisin syöpätyyppi ja se syntyy, kun epiteeliin kohdistuvat mutaatiot ja muitakin tekijöitä yhdistävät prosessit johtavat kontrolloimattomaan kasvuun ja mahdolliseen metastaasiin. Sillä, missä elimessä karsinooma sijaitsee, on vaikutusta hoitoon ja ennusteeseen, mutta yleisesti ottaen karsinoomat voivat esiintyä iholla, hengitysteissä, ruokatorvessa, suolistossa sekä rinnoissa ja useissa muissa kudoksissa.

Karsinoomat jaetaan tyypillisesti levyepiteelikarsinoomiin (levyepiteelisistä soluista kehittyvät kasvaimet) ja adenokarsinoomiin (nesteretkkeitä tai rauhasmaisia soluja sisältävät kasvaimet), sekä näiden sekoituksiin. Eri elimissä voi olla lisäksi muita alatyyppejä, kuten uro- tai maksakarsinoomat. Diagnoosi perustuu kudosnäytteeseen (biopsia) histologiseen tutkimukseen, ja täydennyksenä käytetään kuvantamismenetelmiä ja tarvittaessa värjättyjä markkereita. Hoito suunnitellaan kasvaimen tyypin, koon, sijainnin ja potilaan yleiskunto huomioiden; siihen kuuluu tavallisesti kirurginen poisto, säteilyhoito ja/tai kemoterapia, sekä joidenkin potilaiden kohdalla kohdennetut tai immuunipohjaiset hoidot.

Riskitekijöitä ovat tupakointi, liiallinen alkoholin käyttö, UV-säteily, HPV-infektio, krooninen tulehdus sekä ylipaino. Ennuste riippuu karsinooman tyypistä, vaiheesta ja hoitovasteesta; varhainen havaitseminen parantaa merkittävästi mahdollisuuksia paranemiseen.