Karboksylaattien

Karboksylaatit ovat karboksyyliryhmän (R-COO−) deprotonoituneita muotoja, eli karboksylaattien ioneja tai niiden suoloja. Ne syntyvät, kun karboksyylihappoja neutraloidaan emäksisessä liuoksessa. Esimerkkejä ovat natriumasetaatti (CH3COONa), kaliumbenzoaatti (C6H5COOK) ja natriumformtaatti (HCOONa).

R-COO− -ioni on resonoiva, mikä tarkoittaa, että negatiivinen varaus jakautuu kahden oksygyn välillä. Tämä stabiliteetti vaikuttaa liukoisuuteen, puskurointikykyyn ja metallien kanssa muodostuviin yhdisteisiin.

Käyttökohteita ovat sekä puskureina että koordinaatiomolekyyleinä: asetaatti-bufferiä käytetään pitämään liuoksen pH noin 4,75:ssä ja karboksylaattisuoloja hyödynnetään metallielementtien kanssa koordinaatioreaktioissa. Biologiassa karboksylaatit esiintyvät aminohappojen deprotonoituneessa muodossa solujen pH-säädössä ja ne voivat toimia ligandina metallisille entsyyreille.

Erotuksena: karboksylaatit viittaavat pääasiassa karboksyylihapon deprotonoituneisiin ioneihin tai suoloihin, kun taas esterimuodot (R-COOR') ovat toisistaan erilaisia yhdisteitä, joissa -OH on korvattu -OR'-ryhmällä.