Jäähdytysmenetelmillä

Jäähdytysmenetelmillä tarkoitetaan erilaisia keinoja poistaa lämpöä järjestelmästä tai tilasta ja pitää lämpötila toiminnan kannalta sopivana. Menetelmät voivat olla passiivisia, joissa lämpö karkaa luonnollisesti ilman ulkopuolista energiaa, tai aktiivisia, joissa käytetään jäähdytysyksiköitä, pumppuja ja venttiilejä. Jäähdytys suunnitellaan ottaen huomioon kuormitus, tilan rajat ja ympäristövaikutukset.

Ilmajäähdytys käyttää lämpöä siirtävää ilmavirtaa. Yleisiä ratkaisuja ovat lämpölevyt, jäähdyttimet ja tuulettimet; se on yksinkertainen ja edullinen, mutta kapasiteetti rajoittuu ympäristön lämpötilaan ja tilan ilmanvaihtoon. Nestejäähdytys siirtää lämpöä nesteen avulla; yleisiä ratkaisuja ovat veden tai vesiseosten sekä öljyjen käyttö. Nestejäähdytys mahdollistaa suuremman tehon ja paremman hallinnan, mutta järjestelmä vaatii letkistoa, pumppuja ja vuotojenhallintaa. Faasisäätöjärjestelmät (PCM) voivat tallentaa tai vapauttaa lämpöä sulamis- ja kiehumispisteiden yhteydessä ja tarjota suurta lämmönvarauskykyä pienissä tiloissa. Evaporatiivinen jäähdytys puolestaan hyödyntää veden haihtumista viilentämään ilmaa tai nestettä; se on tehokas kuumissa ja kuivilta ympäristöissä.

Jäähdytysmenetelmien valinta perustuu kuormitukseen, energian hintaan, tilaan ja ympäristövaikutuksiin sekä elinkaarikustannuksiin. Käytännöt vaihtelevat elektroniikka- ja teollisuuslaitteiden jäähdytyksestä rakennusten HVAC-järjestelmiin sekä data-keskusten jäähdytykseen. Suorituskykyä mitataan usein COPilla (coefficient of performance) tai EERillä (energy efficiency ratio).