Järjestelmähallinta

Järjestelmähallinta, usein kutsuttu järjestelmä- tai IT-järjestelmien hallinnaksi, viittaa organisaation tietokone- ja verkkoympäristöjen suunnitteluun, käyttöönottoon, operointiin ja ylläpitoon. Siihen kuuluvat palvelimet, työasemat, tallennusjärjestelmät, sovellukset sekä turvallisuusinfrastruktuuri, ja sen tavoitteena on tarjota luotettavia, turvallisia ja tehokkaita IT-palveluita. Keskeisiä vastuita ovat käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen asennus ja konfigurointi, käyttäjien pääsynhallinta, päivitysten ja korjausten hallinta, suorituskyvyn sekä kapasiteetin seuranta sekä varmistukset ja palautus onnettomuustilanteissa. Muutoksenhallinta, konfiguraation hallinta ja omaisuus-/asset-hallinta kuuluvat keskeisiin käytäntöihin.

Arjessa järjestelmähallinta käyttää laajaa työkalupakkia: määrityshallintatyökaluja kuten Ansible, Puppet tai Chef; valvonta- ja observability-työkaluja kuten Nagios, Zabbix tai Prometheus; sekä automaatio- ja orkestrointityökaluja pilvi- tai virtualisointiympäristöissä. Toteutus voi olla paikallisessa ympäristössä, pilvessä tai hybridiympäristössä, ja siihen liittyy käyttöjärjestelmien (Windows, Linux), virtualisoinnin, konttien ja tallennusjärjestelmien hallinta.

Järjestelmähallinta liittyy läheisesti IT-palvelujen hallintaan ja hallintakehyksiin kuten ITIL ja ISO/IEC 20000. Roolit voivat olla järjestelmäylläpitäjä, operaatioinsinööri tai vastaava, ja niiden tavoitteina ovat luotettavuus, turvallisuus ja suorituskyky. Haasteina ovat kyberturvallisuuden ylläpitäminen, skaalautuvuuden varmistaminen, tietojen eheyden sekä varmuus- ja palautumiskyvyn hallinta sekä tasapainon löytäminen automaatio ja ihmisen valvonnan välillä.

Muuttuvassa IT-maailmassa, jossa yleistyvät pilvipalvelut, DevOps-käytännöt ja laajamittainen automaatio, moderni järjestelmähallinta painottuu proaktiiviseen valvontaan, automaatioon ja standardisointiin, jotta manuaalista työtä voidaan vähentää ja järjestelmien resiliensi parantuu.