Jälkiselvityksessä

Jälkiselvityksessä tarkoitetaan järjestelmällistä, tapahtuneen jälkeen tehtävää selvitys- ja arviointiprosessia, jonka tarkoituksena on paljastaa faktoja, ymmärtää tapahtuneen syy- ja seuraussuhteita sekä arvioida tavoitteiden saavuttamista ja toimintojen vaikutuksia. Prosessi tuottaa tutkimukseen perustuvan kokonaiskuvan, jonka pohjalta voidaan tehdä parannusehdotuksia ja vahvistaa organisaation oppimista.

Soveltamisalueita ovat muun muassa julkinen hallinto, yritystoiminta ja hankintatoimi sekä turvallisuus- ja ympäristöala. Jälkiselvitys voi liittyä päätösten tai hankintojen jälkikontrolliin, onnettomuuksien tai virhetilanteiden analyyseihin sekä projektien jälkikatselmuksiin. Sen tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä, vahvistaa vastuukysymyksiä sekä tukea kehittämistä ja riskien hallintaa.

Prosessi etenee yleensä seuraavalla tavalla: määritellään selvityksen laajuus ja aikaväli, kerätään ja tarkastetaan asiakirjoja sekä kuullaan keskeisiä sidosryhmiä; suoritetaan laaja analyysi, jossa todisteet ja data tulkitaan ja ristivalidoidaan; muodostetaan johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotukset; laaditaan lopullinen raportti ja suunnitellaan seuranta sekä vastuuhenkilöiden tehtävät.

Tulokset voivat johtaa politiikan, ohjeiden tai käytäntöjen tarkentamiseen, toimintatapojen parantamiseen sekä varautumisen ja valvonnan kehittämiseen. Jälkiselvitys korostaa oppimista ja jatkuvaa parantamista sekä tukee päätöksenteon vastuullisuutta.