Jälkijäämien

Jälkijäämät on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan prosessin jälkeen jäljelle jääviä aineita tai määriä. Se viittaa jäännöksiin, jäämiin tai jääneisiin yhdisteisiin, joita syntyy esimerkiksi kemiallisissa reaktioissa, erotteluissa tai valmistusprosesseissa. Perusmuoto on jälkijäämä; monikko nominatiivissa on jälkijäämät ja genetiivissä jälkijäämien.

Käyttökohteet vaihtelevat alueittain. Kemiassa ja kemianteollisuudessa jälkijäämät voivat olla reaktioiden sivutuotteita, ylijääviä reagensseja tai epäreaktioituja aineita. Ympäristötieteissä puhuttaessa puhdistettaessa tai seurattaessa pilaantuneisuutta, jälkijäämillä tarkoitetaan usein torjunta-aineiden, raskasmetallien tai orgaanisten pilaajamassojen jäämiä maaperässä, vesistöissä tai biota­ssa. Lääketieteessä ja farmakologiassa jälkijäämillä viitataan lääkkeiden tai niiden/metaboliittien jäämiin biologisissa näytteissä. Teollisuudessa tuotantoprosessien jälkijäämät voivat olla jätettä, jota käsitellään jätteinä tai poistetaan turvallisuus- ja ympäristömääräysten mukaisesti.

Analyysi ja sääntely. Jälkijäämien määrää määritetään analyyseillä, joihin kuuluvat kromatografiset menetelmät kuten HPLC ja GC sekä massaspektrometria. Tulokset ilmoitetaan pitoisuuksina esimerkiksi mg/kg tai µg/kg (maaperässä, ravintotuotteissa) tai mg/L (vedessä) ja niitä verrataan asianomaisiin säädöksissä määriteltyihin raja-arvoihin. Jälkijäämien hallintatoimenpiteet voivat sisältää lisäerottelua, puhdistusta tai asianmukaista hävittämistä.

Huomioita. Termiä käytetään yleisesti teknisessä kielessä; vaihtoehtoja, kuten jäännökset tai jäämät, esiintyy eri konteksteissa riippuen tutkimusalueesta. Näissä yhteyksissä tarkka merkitys ja mittakaava määritellään laboratorio- tai säädöstason seurannassa.

See also: jäännökset, jäännös, jäämä.