Juurrutusta

Juurrutus, tai juurruttaminen, on kasvin pistokkaiden avulla tapahtuva vegetatiivinen lisääntyminen, jossa pistokkaasta kehittyy uusia juuria. Menetelmää käytetään sekä harrastajien että ammattiviljelmien tuotekasvien tuotannossa, ja sen avulla voidaan kasvattaa samanlaisia yksilöitä kuin alkuperäinen kasvi.

Pistokkaat otetaan terveestä, hyvin kehittyneestä kasvin osasta. Pistokkaan pituus ja lehtien määrä vaihtelevat lajista riippuen; usein poistetaan ylimääräiset lehdet ja osa alapuolista lehdistöä. Pistokkaat käsitellään juurrutusaineella, joka sisältää happona IBA:ta tai NAA:ta sekä muita juurirakenteita edistäviä yhdisteitä. Tämän jälkeen pistokkaat asetetaan kosteaan, vettä läpäisevään kasvualustaan, kuten turvetun murnon, perliitin tai vermikuliitin sekoitukseen. Juurrutuksessa korostetaan korkea ilmankosteus ja sopiva lämpötila (yleensä noin 20–25 °C); suoraa auringonpaistetta tulisi välttää. Alustan pitää pysyä kosteana, mutta ei märkä. Pistokkaat voivat olla ruukun sisällä, kääressä kosteuden ylläpitämiseksi, tai hydroponisessa järjestelmässä.

Menestyksen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kasvilaji ja -yksilö, pistokkaan tyyppi (esimerkiksi pehmeä- ja puolikova vartinen), vuodenaika, stock-kasvin kunto sekä lämpötila- ja kosteusolosuhteet. Joillakin lajeilla juurrutus on nopeaa ja varmaa, toisilla se vie kauemmin tai on haastavaa. Kun juuret ovat riittävän kehittyneet, pistokkaat siirretään kasvihuoneeseen tai ulos taimipuistoon jatkuvaan kasvuun.

Juurrutusta käytetään laajasti sekä koristekasvien että hedelmä- ja marjakasvien lisääntämisessä, sekä suojeltujen lajien kasvatus- ja elvytysohjelmissa.