Juotustekniikat

Juotustekniikat ovat menetelmiä, joilla metalliosat liitetään toisiinsa juottamalla. Liitos muodostuu, kun juotin lämmittää liitoskohdan ja juotteen sulaessa leviää liitettävien pintojen välille. Prosessi vaatii puhtaan pinnan, asianmukaisen fluxin ja hallitun lämpötilan. Yleisimmät tekniikat ovat käsisulatus, reflow-juottaminen sekä aalto- ja upotusjuottaminen. Käsisulatus on perinteinen manuaalinen menetelmä, jossa käytetään juotinta ja kärkeä pienissä liitoksissa, korjauksissa ja prototyyppivaiheessa. Reflow-juottaminen soveltuu pääasiassa pintaliitoskomponenteille: juotostahna levitetään piirikytkimen päälle ja koko paketti kuumennetaan hallitulla lämpötilakäyrillä. Aalto-juottaminen ja upotusjuottaminen ovat massatuotannon tekniikoita suurten tai läpivientiliitosten valmistukseen; liitoskohdat muodostuvat nestemäisen juotteen aaltojen tai upotuksen kautta.

Desolderointi eli juotostyökalujen käyttö on yleistä korjaus- ja kierrätysprosesseissa; desolderointilaitteita ja -työkaluja sekä juotos- ja desolderointimenetelmiä käytetään.

Materiaalit ja laitteet: käytetään sekä lyijy- että lyijyttöjuotteita. Perinteisissä juotoksissa käytetään Sn63/Pb37 -seoksia, lyijyttömät juotteet kuten SAC305 ovat yleistyneet. Flux on oleellinen osa prosessia; rosin- tai aktiivifluxit parantavat juotoksen leviämistä ja poistavat epäpuhtauksia. Lämpötilat sekä turvallisuusnäkökohdat noudattavat komponenttien ja juottimen suosituksia; yleisiä lämpötilavälejä käytännössä ovat noin 180–350 °C.

Laadunvarmistus ja standardit: luotettavan liitoksen varmistamiseksi käytetään visuaalista tarkastusta sekä testauksia; yleisiä standardeja ovat IPC-J-STD-001 ja IPC-A-610 sekä valmistajan ohjeet.