Järjestelmätoiminnot

Järjestelmätoiminnot ovat käyttöjärjestelmän tai suoritusympäristön tarjoamia perustoimintoja, joiden kautta ohjelmat voivat hallita resursseja sekä kommunikoida laitteiden ja muiden ohjelmien kanssa. Niiden tarkoituksena on tarjota pääsy tiedostoihin, prosesseihin, muistiin ja I/O-laitteisiin sekä tukea verkko- ja turvallisuusoperaatioita. Järjestelmätoiminnot muodostavat siten kehyksen, jonka sisällä sovellukset toteuttavat käyttökokemuksensa sekä suorituskyvyn kannalta olennaiset tehtävät.

Toimintojen laajuus kattaa useita keskeisiä osa-alueita. Tiedostojen ja tiedostojärjestelmän hallinta kattaa luomisen, avaamisen, lukemisen, kirjoittamisen ja sulkemisen. Prosessinhallinta sisältää prosessien käynnistämisen, lopettamisen sekä aikataulutuksen ja synkronoinnin. Muistin hallinta liittyy muistivarojen varaukseen ja hallintaan, ja laite- tai I/O-toiminnot kattaa vuorovaikutuksen tulostaulun, näytön, tallentamisen sekä muiden laitteiden kanssa. Väylä- ja IPC-ominaisuudet mahdollistavat ohjelmien välisen kommunikoinnin. Aika- ja tapahtumaoperaatiot sekä turvallisuus- ja käyttöoikeusominaisuudet ovat myös keskeisiä osia, mukaan lukien aikamittaukset, ajurin tasoinen suojaus sekä käyttöoikeuksien hallinta.

Järjestelmätoiminnot voivat olla saatavilla eri tavoin: järjestelmäkutsuina, ohjelmointirajapintoina (APIs) tai komentorivityökalujen muodossa. Portability- ja ympäristöerot vaikuttavat toteutukseen: POSIX-lähtöiset järjestelmät, Windowsin vastaavat API:t sekä erilliset viritykset ja laiteajurit. Käytännössä nämä toiminnot muodostavat ohjelmiston toimintaohjaimen, jonka päälle rakennetaan sovelluslogiikka sekä järjestelmä- ja skriptausratkaisut.