Intrusiivisiin

Intrusiivisiin kiviin viitataan yleensä geologiassa kiviä, jotka ovat syntyneet magma- tai laavamassojen jäähtyessä ja kiteytyessä maanpinnan alapuolella. Intrusio tapahtuu, kun magma jäähtyy hitaasti maan sisällä, mikä johtaa suurten kiteiden ja karkean tekstuurin muodostumiseen. Tämä erottaa intrusiiviset kivet selvästi pintakivistä, jotka ovat purkautuneet ja kiteytyneet nopeasti maan päällä.

Rakenteellisesti intrusiot voivat ilmetä monin tavoin. Yleisimmät ovat dikeiksi kutsutut litteät, vaakatasossa toisiinsa nähden leikkaavat kivet, sekä sillit ja laccolithit, jotka ovat rakenteeltaan enemmän kerroksiin soveltuvia ja voivat kohottaa yleistasoa. Suuremmat magma-alueet, jotka ovat jäähtyneet syvälle maan uumeniin, muodostavat plutoneja ja usein suuria kivilajikeskittymiä. Intrusioihin liittyy usein ympäröivän kivilajin kontaktimetamorfiaa, joka voi muuttaa sekä koostumusta että rakennetta sen vieressä oxidoinnin ja paineen vaikutuksesta.

Kivilajit ja mineraalit vaihtelevat jäähtymisolosuhteiden mukaan. Yleisimmät intrusiiviset kivet ovat graniittia, granodioriittia sekä dioriittia; pegmaat (pegmaatitis) ovat toisinaan osa intrusiota pienemmissä yksiköissä. Tekstuurit ovat usein phanerittisiä, mikä tarkoittaa suuria kiteitä, koska jäähtyminen on ollut hidasta. Intrusiot muodostavat merkittävän osan maankuoren koostumuksesta ja niiden tutkimus valaisee magmaisia prosesseja sekä kivilajikehityksen historiaa.

Käyttö ja merkitys: Intrusiiviset kivet ovat tärkeitä mineralogiassa ja petrologiassa sekä usein taloudellisesti kiinnostavia, koska niistä voi löytää mineraaleja ja malmeja. Geologit luokittelevat intrusioita koon, rakenteen ja syvyyden mukaan, mikä auttaa ymmärtämään maankuoren kehitysvaiheita.