Interaktiopäätös

Interaktiopäätös on suomalainen termi, jolla tarkoitetaan päätöstä, joka syntyy vuorovaikutuksesta osallistujien tai järjestelmien välillä eikä yksittäisen toimijan yksiselitteisestä päätöksestä. Käsite korostaa kommunikaation, palautteen ja toistuvan sopeutumisen roolia päätöksenteossa, ja sitä käytetään sekä sosiaalisissa että organisatorisissa ja ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen konteksteissa.

Ominaisuudet ja piirteet: interaktiopäätös on kontekstisidonnainen ja dynaaminen, ja sen lopullinen muoto muodostuu vuoropuhelussa ja tiedonvaihdossa. Se voi edellyttää useiden sidosryhmien osallistumista, neuvottelua sekä iteratiivista tarkistamista, ja sen lopputulos voi olla osittainen, väliaikainen tai kehittyvä. Päätöksenteko voi olla epätasapainoista, jolloin valta- ja tiedonjaon dynamiikka vaikuttaa lopputulokseen.

Käyttökontekstit: termiä käytetään muun muassa käyttäjäkokemuksen suunnittelussa, osallistavassa suunnittelussa, yhteiskehittämisessä ja palvelumuotoilussa, sekä tekoälyn ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa. Interaktiopäätöksiä syntyy erityisesti tilanteissa, joissa ratkaisun tai ehdotuksen muoto on räätälöity käyttäjän tarpeisiin vuorovaikutuksen kautta.

Esimerkit: asiakkaan ja tukihenkilön välinen keskustelu ja useita muokkausvaiheita, jonka seurauksena yhteinen ratkaisu syntyy; suositusjärjestelmän säätöjen ja käyttäjäpalautteen perusteella muotoutuva ehdotus; osallistavan päätöksentekoprosessin aikana eri toimijoiden dialogi johtaa yhteiseen lopputulokseen.

Vertailevat termit ja lisätiedot: interaktiopäätös liittyy käsiteisiin kuten interaktiiviseen päätöksentekoon, osallistavaan päätöksentekoon ja dialogiseen suunnitteluun. Vastaava englanninkielinen käännös on usein “interactive decision” tai “decision arising from interaction.” Lisätietoa löytyy tutkimuksista, jotka käsittelevät vuorovaikutteista ja yhteiskehittämistä päätöksentekoa.