Informaatiohakun

Informaatiohakun, tai informaatiohakuun, käsite viittaa tiedon etsimisen prosessiin, jossa yksilö tai organisaatio pyrkii löytämään relevantteja tietoja vastatakseen kysymykseen tai ratkaistakseen ongelman. Se yhdistää tiedon tarpeen analyysin, lähteiden valinnan ja hakustrategian kehittämisen.

Prosessi koostuu useista vaiheista: tarpeen määrittelystä, hakulausekkeiden muodostamisesta, hakujen suorittamisesta eri lähteissä (kirjastokatalogit, tietokannat, verkon hakukoneet), tulosten arvioinnista ja relevanttien lähteiden hyödyntämisestä. Hakustrategian suunnittelussa käytetään asiasanoja, synonyymejä sekä kontrolloituja sanastojärjestelmiä ja Boolean-operatorien muotoilua.

Välineinä käytetään muun muassa kirjastokatalogeja (OPAC), tietokantoja, tutkimushakukoneita sekä laajasti käytettyjä verkkohakupalveluita. Suomessa yleisesti tunnettua on Finna, joka kokoaa eri kirjasto- ja arkistopalvelujen tulokset yhteiseen käyttöliittymään. Tutkimuksessa ja oppimisessa hakua täydentävät sekä erikoisalojen tietokannat että avoimet lähteet sekä vertaisarvioidut julkaisut.

Tekniikoissa korostuvat oikeakäyttöiset hakuehdot ja -strategiat: hakusanojen valinta, lause- ja sanahaku, sanan tai ilmaisun tarkentaminen lainausmerkeillä, sanaston ja kontrolloitujen termien hyödyntäminen sekä kenttärajoitukset. Hakutulosten arvioinnissa huomioidaan lähteiden luotettavuus, julkaisuvuosi, tekijä ja viitteiden laatu sekä tutkimuksen konteksti.

Informaatio- ja mediataito ovat keskeisiä: kyky määritellä tiedontarve, suunnitella ja toteuttaa hakuprosessi, arvioida löytöjen relevanssi sekä noudattaa oikeudellisia ja eettisiä periaatteita. Haasteina ovat tiedon ylitarjonta, luotettavuuden arviointi ja pääsyn rajoitteet sekä tekniset ja kielelliset esteet.