Influenssiviruksia

Influenssivirukset ovat RNA-viruksia, jotka kuuluvat Orthomyxoviridae-heimoon. Ne ovat yleinen syy ihmisten ja muiden eläinten hengitystieinfektioihin, jotka tunnetaan influenssana. Influenssavirukset luokitellaan tyyppeihin A, B, C ja D, joista A- ja B-tyypit aiheuttavat vuosittaisia epidemioita ihmisillä. Tyyppi A -viruksia on edelleen jaoteltu eri alatyyppeihin niiden pintaproteiinien, hemagglutiniinin (H) ja neuraminidaasin (N), perusteella.

Influenssavirukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana, kun infektoitunut henkilö yskii, aivastaa tai puhuu. Virukset voivat myös tarttua kosketuksen kautta, jos henkilö koskettaa viruksella saastunutta pintaa ja sitten omaa suutaan, nenäänsä tai silmiään. Influenssan oireita ovat tyypillisesti äkillinen kuume, yskä, kurkkukipu, lihassärky, päänsärky ja väsymys. Joillakin henkilöillä voi esiintyä myös oksentelua ja ripulia, erityisesti lapsilla.

Influenssaa voidaan ehkäistä rokotuksilla, jotka tarjoavat suojaa yleisimpiä kiertäviä virustyyppejä vastaan. Rokotukset ovat erityisen tärkeitä riskiryhmille, kuten vanhuksille, pienten lasten vanhemmille ja kroonisia sairauksia sairastaville. Influenssahoidossa voidaan käyttää antiviraalisia lääkkeitä, jotka voivat lyhentää taudin kestoa ja vähentää komplikaatioiden riskiä. Tehokas käsihygienia, kuten käsien pesu saippualla ja vedellä, on myös tärkeä keino viruksen leviämisen estämiseksi.