virustyyppejä

Virustyypit viittaavat virusten luokittelujärjestelmiin, jotka perustuvat niiden geneettiseen materiaaliin, replikaatiostrategiaan ja rakenteellisiin ominaisuuksiin. Yleisin tapa luokitella viruksia on Baltimore-luokitus, joka jakaa virukset seitsemään ryhmään sen mukaan, miten ne tuottavat lähetti-RNA:ta (mRNA) eli viruksen geneettisen informaation kopioita.

Ryhmä I sisältää virukset, joilla on kaksijuosteinen DNA (dsDNA). Esimerkkejä ovat adenovirukset ja herpesvirukset. Ryhmä II sisältää yksijuosteisen DNA:n (ssDNA) virukset, kuten parvovirukset. Ryhmä III sisältää kaksijuosteisen RNA:n (dsRNA) virukset, kuten rotavirukset. Ryhmä IV sisältää positiivisjuosteisen RNA:n (+ssRNA) virukset, jotka voivat toimia suoraan mRNA:na, kuten poliovirus ja SARS-CoV-2. Ryhmä V sisältää negatiivisjuosteisen RNA:n (-ssRNA) virukset, jotka vaativat RNA-polymeraasin tuottamaan mRNA:ta, kuten influenssavirus ja raivotautivirus. Ryhmä VI sisältää retrovirukset, joilla on positiivisjuosteinen RNA, mutta jotka replikoituvat DNA-välivaiheen kautta käänteiskopioijaentsyymin avulla, kuten HIV. Ryhmä VII sisältää kaksijuosteisen DNA:n virukset, jotka replikoituvat RNA-välivaiheen kautta, kuten hepatiitti B -virus.

Luokittelun lisäksi viruksia voidaan kuvata niiden aiheuttamien tautien, kuten hengitystie-, suolisto- tai neurologisia infektioita aiheuttavien virusten perusteella. Myös virusten muoto, koko ja isäntäspesifisyys ovat tärkeitä tuntomerkkejä. Virustyyppien ymmärtäminen on olennaista virustautien diagnostiikassa, hoidossa ja ehkäisyssä.