Imusolmukkeita

Imusolmukkeita ovat imunestejärjestelmän pavunmuotoisia, kapseloituja elimiä, joiden tehtävänä on suodattaa imunestettä ja käynnistää immuunivasteita. Niitä esiintyy ympäri kehoa, erityisesti kaulan, kainaloiden ja nivusten alueilla, sekä alueilla, joissa imunestettä kertyy ruoansulatuskanavasta ja rintakehästä. Imusolmukkeiden kautta imunesteen kulku mahdollistaa paikallisen immuunivasteen alun ja lymfosyytteihin liittyvän valikoivan puolustuksen.

Rakenne: Solmuke on kapseloitu elin, jonka sisällä on cortex, parakorteksi ja ydinalue (medulla). Cortexissa sijaitsee lymfoidisia follikkeleita, joissa B-lymfosyytit muodostavat vasta-aineita. Parakorteksessa ovat T-lymfosyytit, ja medulassa sijaitsevat plasmasolut sekä muut solut. Imunesteeseen saapuvat lymfosyytit tulevat solmukkeeseen verenkierron kautta korkeiden endoteeliväylien (HEV, high endothelial venules) kautta, ja poistuvat myöhemmin efferenttisiin imusuoneen.

Toiminta: Imusolmuke suodattaa imunestettä, kohtaa antigenit ja käynnistää adaptiivisen immuunivasteen. Dendriittiset solut ja makrofagit esittelevät antigeeneille T-lymfosyyteille, jolloin käynnistyy soluvälitteinen ja humoraalinen vastaus. B-lymfosyytit voivat erittää vasta-aineita ja kehittyä plasmasoluiksi, jolloin syntyy muistisolukkoa vastaisen kestävyyden parantamiseksi.

Kliininen merkitys: Imusolmukkeiden suurentuminen on yleinen infektioiden yhteydessä, mutta kivuton tai pitkäkestoinen turvotus voi viitata vakavampiin tiloihin, kuten lymfoomaan tai metastasoitumiseen. Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, kuvantamiseen ja mahdollisesti koepalaukseen.