lymfosyytteihin

Lymfosyytit ovat veren valkosoluja, jotka kuuluvat kehon adaptiiviseen immuunivasteeseen. Ne syntyvät luuytimen kantasoluista ja kiertävät verenkiertoa sekä asuvat imusuoniston ja limakalvojen kudoksissa. Lymfosyytteihin kuuluvat kolme pääryhmää: B-lymfosyytit, T-lymfosyytit ja NK-lymfosyytit (natural killer).

B-lymfosyytit osallistuvat humoraaliseen immuunivasteeseen. Ne erilaistuvat plasmasoluiksi ja erittävät vasta-aineita, jotka sitoutuvat antigeeneihin, neutraloivat ne ja merkitsevät ne tuhoutuviksi tai helpottavat niiden eliminaatiota.

T-lymfosyytit voidaan jakaa useisiin alaryhmiin. Apu- eli CD4+ T-lymfosyytit koordinoivat immuunivastetta ja auttavat B-lymfosyyttejä sekä muita soluja. Tappajasolut, CD8+ T-lymfosyytit, tuhoavat virussubjekteja ja infektoituneita soluja. Säätelysolut hillitsevät immuunivastetta ja ylläpitävät immuunijärjestelmän tasapainoa.

NK-lymfosyytit (natural killer) kuuluvat myös lymfosyyttien ryhmään ja voivat tappaa virusinfektoituneita soluja sekä joitakin syöpäsoluja ilman aiempaa spesifistä antigeenituntemusta, mikä tekee niistä osan synnynnäisen ja adaptiivisen vastauksen kattavasta yhteistyöstä.

Lymfosyytteillä on reseptorit, joiden avulla ne tunnistavat spesifisiä antigeeneja esittäviä soluja. Aktivaatio johtaa clonal ekspansioon ja tuloksena on tehokkaampi vaikutus sekä muistisolujen muodostuminen, mikä mahdollistaa nopeamman vasteen uudelleen samankaltaiseen uhkaan.

Kliinisessä kontekstissa lymfosyyttien määrän muutokset voivat viestiä infektiosta, autoimmuunista sairaudesta tai hematologisesta tilasta, ja rokotteet perustuvat näiden solujen kykyyn kehitellä muisto- ja vasta-ainivastauksia.