Immuunikomponenttien

Immuunikomponentit ovat immuunijärjestelmän osia, jotka koostuvat soluista ja molekyyleistä ja vastaavat kehon puolustusreaktioista taudinaiheuttajia vastaan sekä kudosten palauttamisesta. Ne jaetaan pääosin kahteen suureen ryhmään: synnynnäiseen (ei-spesifinen) immuunipuolustukseen ja hankittuun (spesifiseen) immuunipuolustukseen sekä humoraalisiin että soluvälitteisiin mekanismeihin.

Synnynnäinen immuunipuolustus koostuu sekä fysikaalisista ja kemiallisista esteistä (iho, limakalvot) että soluista, kuten neutrofiilit, makrofagit, dendriittisolut ja NK-solut. Näiden mekanismien tehtävänä on tuottaa nopea, yleispätevä torjunta taudinaiheuttajia vastaan; ne voivat myös aktivoida adaptiivista vastausta. Synnynnäisen vastauksen piirteisiin kuuluvat muistin kehittymättömyys ja nopeat, koordinoidut toiminnat eri solutyyppien välillä.

Hankittu immuunipuolustus on spesifinen ja muistivaikutteinen. Pääosassa ovat B-lymfosyytit, jotka tuottavat vasta-aineita, sekä T-lymfosyytit, kuten CD4+ T-lymfosyytit (apua antavat) ja CD8+ T-lymfosyytit (sytotoksiset). Antigeeneille kohdistuva muistivaste mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman vasteen uusissa altistuksissa. Dendriittiset solut esittelevat antigeeneja näille soluista viestittäville reiteille.

Humoraalinen immuunivastaus liittyy vasta-aineisiin ja komplementtijärjestelmään, jotka neutraloivat taudinaiheuttajia ja helpottavat niiden tuhoutumista. Soluvälitteinen vastus puolestaan perustuu T-lymfosyytteihin ja fagosyyttien toiminnan tehostamiseen. Immuunikomponenttien toiminta säätelee myös tulehdusreaktioita, ja niiden tasapainon rikkominen voi johtaa immuunipuutos- tiloihin, autoimmuniteettiin tai yliherkkyysreaktioihin.

---