Ilmanpuhdistusta

Ilmanpuhdistusta tarkoitetaan toimenpiteitä ja laitteita, joiden tarkoituksena on poistaa tai vähentää ilman epäpuhtauksia sekä parantaa sisäilman laatua. Se voi tarkoittaa sekä erillisiä ilmanpuhdistimia että ilmastointi- tai ilmanvaihtojärjestelmiin integroitua ratkaisua. Tavoitteena on vähentää altistusta epäpuhtauksille esimerkiksi allergikoille, astmaatikoille sekä tilojen viihtyvyyden ja terveyden kannalta tärkeiden kaasujen ja hajujen hallinnalle.

Pääasiallisia epäpuhtauksia ovat hiukkaset (PM2,5 ja PM10), pöly, siitepöly, bakteerit, virukset sekä homeitiöt, mutta mukaan kuuluu myös kaasumaiset epäpuhtaudet kuten volatile organic compounds, hajut sekä formaldehydi. Mittareita ovat muun muassa CADR-arvot sekä ilmamäärä tilavuusyksikköä kohti per tunti (ACH), ja hiukkaspitoisuusmittaukset.

Tehokkaat ratkaisut koostuvat useista teknologioista. Mekaaniset suodattimet, erityisesti HEPA-luokan suodattimet, poistavat suuria ja pieniä hiukkasia erittäin korkealla tehokkuudella; HEPA-luokitus voi perustua standardeihin kuten EN 1822. Aktiivihiilisuodattimet adsorboivat kaasuja ja hajuja. UV-C-valaistus voi inaktivoida mikrobeja, mutta ei välttämättä poista kaikkia epäpuhtauksia yksinään. Fotokatalyyttinen oksidointi (PCO) ja muut tekniikat voivat hajottaa kaasumaisia epäpuhtauksia, mutta niihin liittyy jatkuva keskustelu sivutuotteiden riskien vuoksi. Joissakin ratkaisuissa käytetään ionisointia tai elektrostaattisia kerääjiä, joiden terveysvaikutukset ja otsoniriski on otettava huomioon.

Käyttökohteet vaihtelevat kodeista toimistoihin, terveydenhuollosta teollisuuteen. Puhdistustapa valitaan tilan tarpeiden, ilmanvaihdon laadun sekä ylläpidon, kuten suodattimien vaihtotiheyden, mukaan. Ilmanvaihdon ja lähdehallinnan korvaaminen ilmanpuhdistuksella on harvoin mahdollista, mutta puhdistus voi tukea kokonaisvaltaista sisäilman laadun hallintaa.