Ihmisoikeusnäkökulman

ihmisoikeusnäkökulman viittaa lähestymistapaan, jossa arvioidaan politiikkoja, ohjelmia ja käytäntöjä kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja -standardien kautta sekä huomioiden kansalliset lainsäädäntö- ja perustus- sekä EU-säädökset. Se korostaa ihmisarvon, vapauden, yhdenvertaisuuden ja syrjintäinvapautta sekä osallistumisen ja vastuullisuuden merkitystä kaikissa toimissa.

Keskeisiä elementtejä ovat oikeusvaltaisuus, tarpeellisuus ja suhteellisuus, ei-syrjintä, osallistuminen ja informed consent sekä yksityisyys ja oikeus saada oikeudellista apua. Nämä näkökulmat asettavat valtiolle velvoitteen suojata, kunnioittaa ja toteuttaa ihmisoikeuksia sekä velvoittavat myös julkisen sektorin ulkopuolisia toimijoita noudattamaan oikeuksia vahingoittamatta niitä liiallisesti.

Käytännössä ihmisoikeusnäkökulmaa sovelletaan politiikan suunnitteluun, lainsäädäntöön, budjetointiin, julkisiin hankintoihin sekä palvelujen toteuttamiseen siten, että tavoitteet edistävät oikeuksia sen sijaan että heikentäisivät niitä. Menetelmiä ovat esimerkiksi ihmisoikeusvaikutusten arviointi (HRIA), oikeuksienmukainen budjetointi, seurantaindikaattorit sekä kuuleminen oikeudenomistajien kanssa.

Hyödyntäminen edellyttää osallisuutta, läpinäkyvyyttä ja jatkuvaa arviointia sekä huomioi risteäviä syrjinnän muotoja, kuten sukupuolta, etnistä taustaa tai toimintakykyä koskevia eroja. Haasteisiin kuuluvat oikeuksien ja muiden politiikkatavoitteiden tasapainottaminen, datan puute sekä poliittinen realiteetti. Suomessa ja EU:ssa näkökulma ohjaa kansainvälisten sopimusten, perustuslaillisten normien sekä tasa-arvoa koskevien säädösten täytäntöönpanoa sekä politiikan suunnittelua ja vastuullisuutta.