Huokosasteen

Huokosasteen käsite kuvaa aineen tilavuuden osuutta, joka muodostuu huokoisista tiloista eli poreista. Se määritellään V_pore/V_total ja ilmaistaan usein prosentteina. Huokosaste on keskeinen suure geologiassa, geotekniikassa, materiaalitutkimuksessa ja hydrologiassa, koska se vaikuttaa varastointiin, siirtokykyyn ja mekaanisiin ominaisuuksiin.

Huokosaste voidaan erottaa usealla tasolla. Kokonaisporositeetti kattaa kaiken tilan, joka on huokoista. Auki (yhteydessä oleva) porositeetti mittaa niitä huokos-tiloja, jotka ovat yhteydessä toisiinsa ja siten mahdollistavat veden tai kaasun kulun. Suljettu porositeetti taas tarkoittaa tilaa, joka ei ole yhteydessä ulkomaailmaan. Primaarinen porositeetti syntyy aineen alkuperäisessä rakenteessa, kun taas sekundaarinen porositeetti kehittyy myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rapautumisen, liukenemisen tai murtumien seurauksena.

Merkitys vaihtelee käyttötarkoituksesta riippuen. Korkea porosity voi lisätä varastoitavaa vettä, öljyä tai kaasua, mutta ei välttämättä yksin määrää läpäisevyyttä; porositeetin laadulla ja poretiheyduksella on suuri vaikutus. Läpäisevyyteen vaikuttavat lisäksi porepaineen suuruus ja kapillaariset yhteydet. Esimerkiksi sedimentti- ja kivilajeissa porosity on keskeinen tekijä öljy- ja vesivarojen arvioinnissa sekä bedrock-lamellierien sekä rakennusmateriaalien käyttäytymisen ennustamisessa.

Mittauksia on useita. Helium-porometrian avulla voidaan arvioida porojen tilavuuksia, bulk- ja grain-density-menetelmillä porosity lasketaan usein 1 − (bulk density/ grain density). Poreusjakauman saa myös porosimetrisillä menetelmillä, kuten mercury intrusion -menetelmällä.