Hiivasolut

Hiivasolut ovat yksisoluisia sieniä, joita esiintyy useissa suvissa ja lajeissa. Tavallisin kotikäytössä tunnettu hiiva on leivin- ja panimohiiva Saccharomyces cerevisiae, mutta hiiviä esiintyy myös luonnossa mm. maan pinnalla, kasvien pinnalla ja eläinten limakalvoilla. Hiivasolut vaihtelevat koon, muodon ja soluseinän kemian mukaan.

Solurakenne muistuttaa muiden sienten rakennetta: soluseinä koostuu kitiinimaisia ja polysakkaridikomponentteja sisältävistä kerroksista, ja sisällä on tuma, organelleja ja glykogeenivarastoja. Monet hiivasolut lisääntyvät joko pullistumalla (buddaus) tai jakautumalla (fissioreproduktio). Joillakin lajeilla esiintyy myös sukupuolista lisääntymistä ja sukkessio- tai dikaryoottivaiheita.

Hiivasoluilla on keskeinen rooli bioteknologiassa ja elintarviketuotannossa: ne käymisprosessissa tuottavat etanolia ja hiilidioksidia, joita hyödynnetään leivonnassa, panimotoiminnassa ja bioetanolintuotannossa. Lisäksi niitä käytetään proteiinien tuotantoon, geenitutkimuksessa ja lääkeaineiden valmistuksessa. Saccharomyces cerevisiae on tärkeä malliorganismi genetiikassa ja solubiologiassa.

Joillakin hiivalajeilla, kuten Candida albicans, voi olla patogeenisia ominaisuuksia ihmisen kärsiessä immuunivajauksesta tai mikrobitasapainon häiriöstä. Laboratoriokulttuureissa hiivasolujen kasvua säädellään lämpötilalla, ravinteilla ja happamuudella, ja niiden tunnistus perustuu morfologiaan, biokemiallisiin ominaisuuksiin ja molekyylimenetelmiin.