Hiilmonoksidihälyttimet

Hiilmonoksidihälyttimet ovat sisätiloihin tarkoitettuja laitteita, jotka havaitsevat hiilimonoksidin (CO) pitoisuudet ja varoittavat äänimerkillä sekä usein optisella tai näytöllä. CO on väritön ja hajuton kaasu, jonka hengittäminen suurina pitoisuuksina voi aiheuttaa vakavia terveysvaurioita tai kuoleman. Hälyttimet lisäävät asukkaiden varautumista ja tarjoavat nopeasti tapahtuvan tietoisuuden riskistä.

Toimintaperiaate perustuu elektrokemialliseen anturiin, joka reagoi CO:lla. Reaktio tuottaa sähkövirran, jonka voimakkuus on suhteessa CO-pitoisuuteen. Kun pitoisuus nousee, laite asettaa merkin ja/ tai äänimerkin soimaan. Monet hiilmonoksidihälyttimet ovat myös yhdistettyjä palohälyttimiä tai näyttävät- ja muistuttavat käyttökunnossa olevasta paristosta.

Tyypit ja standardit: markkinoilla on erillisiä akkukäyttöisiä sekä verkkovirralla toimivia hälyttimiä, joiden taustalla on pariston varmistus. Osa malleista on lisävarusteita, kuten useamman tilan hälytys, tai ne ovat yhdistettyjä savuhälyttimiin. Eurooppalaiset tuotteet noudattavat EN 50291 -standardia (ja sen soveltuvia osia), mikä kattaa havaitsemis- ja mittausvaatimukset sekä turvallisuusnäkökohtia.

Asennus ja sijoittelu: asenna hiilmonoksidihälyttimet makuuhuoneiden lähelle ja jokaiselle asuinalueen tasolle. Noudat valmistajan ohjeita: useimmiten laitteet asennetaan seinälle tai kattoon siten, että ne ovat ilman virtauksia päässä, välttäen suoraa ilmanvaihtoa tai keittiön läheisyyttä, joissa voi aiheutua virheellisiä hälytyksiä.

Huolto: testaa laite säännöllisesti (esimerkiksi kuukaudessa), vaihda paristo vuosittain, ja aseta kokonaan uusi laite käyttöön laitteen suositusajan mukaan (yleensä 5–10 vuotta). Muista, että CO-hälytin ei korvaa paloturvallisuutta eikä ihmiset voi luottaa siihen yksinään; pidä ilmanvaihto, oikea lämmitys ja varoi CO:n lähteitä. Jos hälytys alkaa soida, poistu rakennuksesta ja soita hätänumeroa.