Hieroglyfeistä

Hieroglyfeistä on yleisnimitys useille kirjoitusjärjestelmille, jotka käyttävät piktografisia eli kuvallisia merkkejä. Tunnetuimpia ja tutkituimpia hieroglyfejä ovat muinaisen Egyptin hieroglyfit, jotka olivat käytössä noin 3200 eaa. aina 400-luvulle jaa. Egyptian hieroglyfit koostuivat useista sadoista merkeistä, jotka saattoivat edustaa sekä äännettä, tavua että kokonaista sanaa. Niitä käytettiin uskonnollisissa teksteissä, hautakamioiden seinäkirjoituksissa ja monumenteissa.

Muita hieroglyfijärjestelmiä ovat olleet esimerkiksi heettiläisten hieroglyfit, joita käytettiin Vähässä-Aasiassa noin 1500-700 eaa., sekä kreetalaiset hieroglyfit, jotka olivat käytössä minolaisessa kulttuurissa noin 2000-1700 eaa. Nämäkin järjestelmät perustuivat kuvallisiin merkkeihin, mutta niiden merkitys ja käyttö eroavat egyptiläisistä hieroglyfeistä.

Hieroglyfien ymmärtäminen oli pitkään kadoksissa, mutta egyptiläisten hieroglyfien salaisuudet aukesi ratkaisevasti löydetyn Rosettan kiven avulla 1800-luvulla. Kiven teksti oli kirjoitettu kolmella eri kirjoituksella: hieroglyfeillä, demotisella kirjaimistolla ja muinaiskreikaksi. Jean-François Champollion onnistui kääntämään tekstin ja selittämään hieroglyfien merkityksen.

Hieroglyfit ovat kiehtova esimerkki varhaisista kirjoitusjärjestelmistä ja tarjoavat arvokasta tietoa muinaisista kulttuureista, niiden uskomuksista ja arjesta. Vaikka monet hieroglyfijärjestelmät ovat sittemmin kadonneet, niiden jäänteet inspiroivat edelleen tutkijoita ja taiteilijoita.